Joku kaveri otti sähköpostilla yhteyttä pari vuotta sitten.
Nyt hän on saanut aikaiseksi valtavan blogisivuston suomalaisen radion lähihistoriasta
ja varsinkin niistä jo kuolleista kaupallisista radioasemista.
Mielenkiintoista luettavaa kun eri asemien työntekijät muistelevat miten homma meni.
Radio U103 oli mun työpaikka muutaman kuukauden ajan.
Archives
All posts for the month August, 2012
Kello 08.30
Aamiainen nautittiin Käärikun urheilukeskuksen tunnelmallisessa jumppasalissa. Porukka oli yllättävän pirteänä vaikka edellisenä iltana/ yönä oli varmaan monellakin mennyt myöhään (aikaiseen aamuun!)
Kello 09.30
Letka starttasi kohti Tallinnaa. Tunnin päästä pidetylle ensimmäiselle tauolle osui muutama sadepisara vaikka lämpöä oli +30 astetta.
Pian selvisi ettei kaikki olleetkaan tankanneet edellisenä iltana Otepäässä, joten alettiin etsimään tankkauspaikkaa. Ensimmäinen löytynyt oli Tomtom -navigaattorin mielestä Lukoil (iso asema), mutta se olikin joskus muutama kymmenen vuotta sitten käytössä ollut teollisuuslaitoksen pihassa ollut yksinäinen bensapumppu.
Seuraava löytynyt oli 2:n pumpun asema josssa piti ensin käydä sisällä ilmoittamassa kuinka paljon tankkaa, sitten myyjätäti avasi bensapumpun ja pääsi tankkaamaan, ja loipulta piti mennä uudestaan sisälle maksamaan. Vain ne tankkasivat joiden oli pakko…
Seuraava löytynyt oli sekin 2:n pumpun asema. Yli 30:nen pyörän tankkaamiseen meni ikuisuus. Veturi totesi että matkaa Tallinnaan on enää 120km ja sekin isoa tietä, joten jokainen sai ajaa omaa tahtia ja ilmestyä viimesitään 15.30 Tallinnan laivarantaan.
Kello 15.30
Nopeimmat olivat tunkeneet laivaan jo reilusti ennen sovittua aikaa kun olivat saaneet koko ryhmälle liput tulostettua uudelleen. Veturi ei tietenkään ollut tästä tietoinen vaan odotteli kiltisti mattimyöhäsiä viimetinkaan asti. Olihan veturin puhelimeen soitettu miljoona kertaa ja viestejäkin jätetty, mutta eihän niitä tajunnu katsoa kun hermoili sitä ehtiikö kaikki laivaan.
Laivassa nautti buffet -päivällistä parikymmentä varsin hikistä ja varmaan haisevaa motoristia. Negatiivista palautetta Tallinkille annetaan ehdottomasti siitä että laivassa on vain 1 WC kansipaikka matkustajille -jono oli aivan liian pitkä!
Samassa laivassa oli myös paljon Jögeva treffiin osallistuneita pyöriä joten laivasta ulos ajaessa oli varsin hieno fiilis…
Kello 18.30
Takaisin Helsingissä. Satamasta ajettiin kukin omiin suuntiin ja toivottavasti useimmat olivat sitä mieltä että reissu oli ehdottoman onnistunut! Kiitos kaikille mukana olleille!
4. päivän ajoreitti oli tämmöinen!
Hotelli Siguldassa hyvin nukutun yön jälkeen veturi tivasi lähes kaikilta mielipidettä tulevan päivän ajoreitistä.
Äänestystä ei tarvinnut viedä edes loppuun asti kun voittajaksi selvisi mielipide siitä että kuumalla ilmalla on tuskaa ajella kaupungissa ja odotella mahdollisissa liikennevaloissa. Niinpä sekä Jurmala että Riika jätettiin väliin ja kilometrejä oli luvassa vain n. 170.
Aamuksi oli siten vielä aikaa tutustua Siguldan nähtävyyksiin. Osa kävi katsomassa Olympiakelkkarataa, monet tsekkasivat luolat ja muutama tutustui Turaidan linnaan.
Kelkkarata
Luolat
Kello 11.30 Lähtö Siguldasta, Turaidan linnan maksulliselta parkkipaikalta
Muutaman kymmenen kilometrin jälkeen letka pysäköi Cesis -kaupungin keskustaan. Ja muutamat kävivät tutustumassa ehkä koko matkan hienoimpaan linnaan.
Cesis keskusta
Cesis linna
Letka jatkoi matkaa kohti Valmieraa. Muutaman kymmenen kilometrin matkalla junarata ylitettiin varmaan viisi kertaa!! Valmierassa liikennesuunnittelu yllätti positiivisesti, sillä liikennevaloja ei juurikaan ollut! Sen sijaan suurimmat risteykset olivat liikenneympyröitä ja kaupungin läpiajo oli sujuvaa. Ainakin veturi ja kärkiletka sai osakseen myös kirkumista muutamalta nuorelta naiselta! Pian oltiinkin siis matkalla kohti Viroa ja Valka/ Valga -nimistä rajakaupunkia. Tauko pidettiin tukalassa helteessä enne kaupunkia ja todettiin että tarvetta tankkauksellekin oli.
Tauko ennem Valkaa (Latvian puolella)
Tankkaus Valgassa (Viron puolella)
Tankkauksen jälkeen oli vielä muutama kymmenen kilometriä jäljellä majoituspaikkaan Käärikun urheilukeskukseen. Hotellille olivatkin jo saapuneet muutamat eksyneet lampaat eli koko porukka oli taas kasassa (paitsi se yksi kaveri jonka pyörä ja ranteet eivät tykänneet epätasaisesta tienpinnasta ja hän ajoi Siguldasta takaisin Tallinnaan isointa mahdollista tietä!)
Kääriku yllätti negatiivisesti kun paikan päältä ei ollut saatavana mitään ruokaa, mutta positiivinen yllätys taasen oli aulabaarin alkoholin hinta joka illan aikana maistui useimmille…
Kaikki taisivat käydä alkuillan aikana syömässä 15km:n päässä Otepäässä ja lähes kaikki nauttivat jonkun verran alkoholia illan/ yön aikana. Veturi meni nukkumaan puolen yöan aikaan ja heräsi aamulla 6:n aikaan. Respasta kysyttiin monen aikaan viimeiset olivat menneet nukkumaan ja sehän oli ollut vain n. tuntia aikaisemmin.
3. päivän ajoreitti oli tämmöinen!
Perjantai 27.7.
kello 05.45
Porukka heräilee ja ryhtyy aamutoimiin. Herätys on tolkuttoman aikainen koska lautta Saarenmaalle lähtee 08.15 ja pitäisi aamiainen keretä syömään ennen sitä. Ja lauttasatamaan on parikymmentä kilometriä!
Aamiaispaikka oli sekin 5km:n päässä majoituspaikasta, joten ensin kamojen pakkaus, ajokamat päälle ja ajo sinne. Sitten varsin herkullisen aamiaisen jälkeen ajo Sörun satamaan.
Satmassa parkkeerasimme kaikki 34 pyörää e-tickets -jonoon, eli meillähän oli kesäkuussa hankitut liput koko poppoolle. Mutta laivalta käveli paikalle herra joka alkoi hinaajan lailla huutaa että “Kenellä ei ole lippu mene toise jono! Minul o lista täs, ja täs o vaan 19 mopedii! EI merkka mittä jos teillä lippu, minulla o kontrolli!!!” jne. jne.
Aikamme ihmeteltyämme ajattelimme että kukaan ei siirry mihinkään ja että kun meillä kerran on liput niin eiköhän tää selviä. R1ivattu (käytän tässä motorg-nimimerkkiä) valppaana tyttönä päätti kävellä laivaan selvittämään asiaa.
No tokihan asia selvisi, ei niillä ole ikinä ennen näin montaa kulkuneuvoa ostanut lippua ennakkoon… sillä olivat osanneet tulostaa vain sivun 1/2 sieltä ennakkolippujen listasta. Eli riitti kun R1ivattu pyysi niitä ystävällisesti klikkaamaan “Click here to see next page!” Pääsimme siis lauttaan.
kello 08.15
Vähän yli tunnin lauttamatkan jälkeen olimme Saarenmaalla. Tiet olivat hieman paremmassa kunnossa kuin Hiidenmaalla mutta mutkia ei edelleenkään näkynyt. Pari pyörää kaipasi tankkausta joten pysähdyimme ensimmäiselle vastaantulleelle 2:n pumpun automaattiasemalle.
Kello 10.45
Koko loppuletkan tankkaus suoritettiin Kuressaareen saavuttuamme hieman isommalla asemalla. Sitten ajelimme tutustumaan kaupungissa sijaitsevaan linnaan. Parkkitilaa löytyi kätevästi melko läheltä busseille tarkoitetulta parkkipaikalta.
Ko. parkkipaikan kupeessa oli myös Segway vuokraamo jonka työntekijä suloinen nuori nainen olisi halunnut moottoripyörän kyytiin! Kypärää kun ei ollut niin ei kyyti onnistunut. Pari letkalaista vuokrasivat Segwayt ja lähtivät niillä huristelemaan kohti linnaa -muut kävelivät… lämpöä oli jo reilusti ylo 25 astetta!
Linnan sisälle museoon päästäkseen olisi pitänyt maksaa 5 euroa! Ei tainnut kukaan maksaa…
Takaisin parkkipaikalle saapuessamme oli toinen Segwayn vuokranneista turkulaisherroista vienyt vuokraamon tytön lyhyelle ajelulle! Oman kypärän oli antanut tytölle käyttöön ja itse ajeli ilman. Taisi ajelun jälkeen sähköpostiosoitteetkin vaihtua! Aplodit muilta motoristeilta olivat kannustavat.
Kello 12.00
Kuressaaresta matka jatkui kohti Muhun saarella sijaitsevaa Kuivastun satamaa. Muhun saareen vievä tie on varsin hienoa maisemaa kun se kulkee kapean harjanteen päällä.
Satamassa ajoimme taas ennakkoon lipun ostaneiden jonoon ja samantien lautassa viittoi mies että ajakaapas sisään! Letkasta kymmenkunta ensimmäistä pyörää kerkesi siihen lauttaan kun portit suljettiin ja lautta lähti kohti mannerta. Letka oli nyt jakautunut kahtia! Saarelle jäänyt letka joutui odottamaan nelisenkymmentä minuuttia seuraavaa lauttaa ja mantereelle päässyt letkan kärki odotti kiltisti seuraavan lautan saapumista. Aikaa oli vaikkapa auringonottoon ja housuissa hikoilleen peräsimen tuuletukseen!
Kello 14.15
Kun letka oli jälleen koossa ajoimme vauhdikkaasti Pärnuun syömään. Tällä kertaa olimme fiksumpia ja tilasimme ruoat etukäteen kaikille. Ruokailu Aleksandre Pubissa sujuikin hienosti mutta sitten tankkaus sen jälkeen aloitettiin 2:n pumpun asemalla missä olisi mennyt ikuisuus! Veturi päätti että ajetaan kaupungin halki isommalle bensikselle tankkaamaan. Yli 30:n pyörän letka herätti jälleen ihmetystä kun Statoilin henkilökuntakin tuli meitä kuvaamaan.
Kello 17.30
Pärnun eteläpuolella tehtiin jälleen Via Baltican -tien asfalttitöitä. Kauankohan siinäkin jonotuksessa olisi taas mennyt aikaa??? Ihan pokkana koko autojonon ohi ja siltäkin hikoilulta ja odottamiselta vältyttiin. Via Balticalta käännyttiin Vanhalle Pärnun maantielle jota ajettiin rajalle asti ja ylikin -ei tarvinnu passia näyttää, tuskin edes kovin moni huomasi rajan ylitystä! Heti Latvian puolella pidettiin lyhyt tauko pienen kaupan pihassa ja päästiin ostamaan jätskiä ja limpsaa lateilla!
Muutama kymmenen kilsaa vielä Via Balticaa sitten Saulkrastin kautta P6-tielle joka vei letkan kohti Siguldaa. Kyseinen tie oli aika huonossa kunnossa, eli paikkaa paikan päällä ja pinta erittäin epätasainen. Joku olikin jo päättänyt että ei enää seuraavana päivänä jatka letkassa vaan ajaa suuria teitä suoraan Tallinnaan odottamaan sunnuntain paluuta.
Turaida nimisestä pikkukylästä muutaman kilometrin matka muuttaakin maisemat ihan toisenlaiseksi ja viimeiset kilometrit olivat melko hienoja!
Kello 20.00
Illalla vielä 10 henkilöä kävi koittamassa Aerodium lentämistä (www.aerodium.lv) ja loput varmaankin tutustuivat Siguldan kauniiseen ja viihtyisään kaupunkiin ja sen baareihin.
2. päivän ajoreitti oli tämmöinen!