In the morning we didn’t think about it. But later in the afternoon it was obvious -The Alps are now gone! Here’s the route for the day 15.
At first it was the big road (but not boring!) to north and Briancon-town and still after that the big road continues until Col du Galibier. We did ride this just few days earlier (Day 10) and I think it was a good idea to come here again! It is a great mountain Pass!
On the nort side of Valloire we took the highway A43 to the small city of La Chambre and from there the last mountain Pass in the Alps -Col de la Madeleine
We had a break in the top of Madeleine, Me and Timo ate some soup!
Riding up:
Riding down:
This was also a very hot day… So after mountain passes we had to ride through Albertville and on the north side of the Olympic City there was a valley and quite a lot of traffic when closing the city of Annecy… luckily the Lake Annecy was soon just beside the road and we took a swim in the beautiful clear turqoise water -nice refreshment in the middle of the day!
Then after city of Annecy I finally realized the the Alps are now behind!! We had some very nice mountain roads… but the views were quite boring comparing to the Alps. It was in the north side of Lake Geneva and it was the Jura mountains!
This road was very nice… It was mostly in the shadows of the trees and it didn’t feel too hot! Finally we arrived to our destination: The city of Les Rousses, and we ate dinner in very famous burger-restaurant, Chalet Regain!
Alpit
All posts tagged Alpit
Ride from the magnificent Chalet Sul Lago back to France was much nicer than the day before when we arrived.
Mt Cenis
In France we started riding the endless amount of hairpin corners and mountain passes! First we had Col du Télégraphe then Col du Galibier, Col d’Izoard and finally Col de Vars.
Here’s video climbing up the Col du Télégraphe from the north:
This climb ends in Valloire village and from the southside of Valloire starts the climb to Col du Galibier which is one of my favorites! It has a short tunnel on the top, but to reach even higher you have to take the alternative route and finally reach the 2645 meters.
Here’s video from the Col du Galibier
Col d’Izoard is more south and it starts from Cervières village (If you ride from north to south). The view on the summit is a little bit different than in many other mountain pass, the mountain walls are mostly gravel and stones! It is a barren sight!
Col d’Izoard is 2360 meters high!
Finally we had Col de Vars (2109m) where we had some ice cream!
We had the accommodation in the middle of Barcelonnette city. Here’s the route for the day 10.
This was the day when we finally entered the Alps and the route that I planned this whole trip (Route des Grandes Alpes). But before we actually got to ride the endless hairpin corners… we visited the Les Gorges du Pont du Diable.
This is a place where the river has been “digging” the limestone for millions of years. It’s not a cave but almost… The hole is 40 meters deep. It costs 6,10€ to take a 40 minutes tour with a guide and it really is worth every penny!!
It is amazing place! And it’s only 20 minutes from Thonon Les Bains.
Then the first climb we took was Col de la Colombiere which is 1614 meters high mountain pass near Cluses. Then we climbed Col des Aravis, it’s still not very high but it offers one of the best views to Mt. Blanc!
You can see the highest mountain in Europe from many places if you’re driving south of Col des Aravis.
Then we had Cormet de Roselend, which is almost 2000 meters (1968 meters), this offered already very spectacular views from the top!! Especially the Lake Roselend with the clear turquoise water is really worth to make a break and admire the view!
And finally we had the highest mountain pass in Europe in the afternoon: Col d’Iseran (2764 meters). The summit is still a lonely place! There’s no restaurant or no souvenir-shop just an old chapel made of stone… and I think they don’t even use that anymore!
There’s still old meters in the sign… It has been checked few years ago that the real hight is few meters lower!
When we rode down to Val d’Isere it started to get cloudy. We had one more climb to make since we had our accommodation in Italy (Moncenisio). We did see a little bit of of the Lake Mt Cenis, but after we crossed the border we had no visibility anymore! We’re riding in the clouds! And the road to the amazing Chalet Sul Lago was extremely narrow with the branches of the trees coming very low… it felt like a scene from a horror movie!! And finally when we found the place… it had a very pleasant surprise for us!
No, it is not a Michelin restaurant with any stars… But it is mentioned in the Michelin quite many times (as you can see!) -And yes the food was good!
Here is the route for the day 9.
Finally! This is what I was waiting…
2 guys says the best is KTM, 1 says the best is BMW. And they all say the fastest is BMW!!!
Now the playlist is final. Last video published today.
You can check all the videos here!
Hotellilla lähtöhetkillä olleen maksusähläyksen jälkeen päästiin matkaan. Apricasta ajoimme (taas) kohti Stelviota mutta tällä kertaa nousimme etelän puolelta ylös. Edellisenä päivänä sama mäki oltiin tultu alaspäin.
Nyt liikennettä oli todella vähän ja ajovauhti siksi melko reipasta. Ja koska aurinko paistoi ajoimme ylös asti vaikka reittimme kääntyi muutama km ennen huippua Sveitsin puolelle Umbrail Passolle.
Stelvion huipulta löytyy myös laskettelukeskus missä pääsee ilmeisesti lähes joka vuosi laskemaan ympäri vuoden. Minä parkkeerasin pyöräni parkkialueen reunalle ja otin kuvan.
Stelviolta ajoimme siis Sveitsin puolelle Umbrail Passolle. Maisemat olivat sielläkin upeita ja mikä parasta, lämpötilakin nousi miellyttäviin lukemiin!
Jatkoimme tunnelia pitkin Livignoon, mutta ajoituksemme oli huono! Siesta-aikaan kaikki kaupat olivat kiinni ja ravintolassakin sai nyrpeitä katseita kun tilasi ruokaa. Bensa maksoi 1,169 € per litra!
Passo del Berninan (ja lyhyen Sveitsi-visiitin) kautta takaisin Aprican suuntaan, mutta käänsimme eturenkaat länteen ja Como-järvelle. Valittiin vielä reitti pikkuteitä ja vuoren rinteitä pitkin majapaikkaan. Välillä kylien keskellä tiet olivat todella kapeita! Hyvä kun pyörällä mahtui ajamaan…
Päivän reitti ja majapaikka
Lopuksi vielä kuva kuinka porukassamme mukana oleva pariskunta taittaa serpentiiniä FJR:llä. (Hieno kuva by Ilkka Lavas)
Eräs reissuun mukaan lähtijöistä on moniyrittäjä, kaupunginvaltuutettu Ilkka Lavas.
Hän on nyt maininnut tulevan reissun omassa city.fi -blogikirjoituksessaan!
Saamme ainakin melko paljon julkisuutta kun tuo city.fi sivusto on yksi maamme klikatuimpia sivustoja!
PS: 11 päivää starttiin!
Tammi-helmkuussa tehdyt majotusvaraukset ovat kaikki pitäneet ja ne on nyt varmistettu. Ryhmän koko reissulla tulee olemaan ensimmäisen 7:n päivän ajan 11 henkilöä (10 pyörää). Pidettyämme yhden välipäivän jatkamme matkaa (yhdeksäs päivä) ja yksi putoaa joukosta pois. Jatkamme siis 10 hengen voimin loppuun asti.
Vajaan kahden viikon päästä keskiviikkona pakkaamme pyörät rekkaan (niinivirta.it) ja ne aloittavat melkein viikon kestävän matkan kohti Milanoa.
Ryhmästämme ensimmäinen lentää kohteeseen jo juhannusaattona ja loput heti juhannuksen jälkeen maanantaina. Suurimmalla osalla meistä on siis yksi päivä aikaa tutustua Milanoon moniin nähtävyyksiin.
Ja siis vajaan kolmen viikon päästä keskiviikkona starttaavat pyörämme Milanon kaakkoispuolella ja matkamme alkaa…
Pikkasen kihelmöi kun tätä ajattelee ja toiveissa olisi tietenkin se että suuremmilta sekaannuksilta, eksymisiltä tai ainakin onnettonuuksilta vältyttäisiin.
Lopullisesti on nyt päätetty että pyörät menevät rekan kyydissä Vantaalta Milanoon. Rekan lastaus on torstaina 19.6.2014. Perillä Milanossa nuo ovat keskiviikkona 25.6. Rahti maksaa 300 euroa + alv ja ittensä pitää vielä hilata jotenkin sinne Italian pohjoiseen suurkaupunkiin!
Ostin jo lentolipun 23.6. päivälle. Vajaa pari päivää olisi siis aikaa tutustua Milanon nähtävyyksiin eli mm. Duomo-kirkkoon tai katsastamaan ehkä maailman tunnetuimmasta illallisesta tehtyä taulua jonka on maalannut joku Leonardo Da V. -kuka lie?
Keskiviikkona 25.6. olisi tarkoitus ajaa vielä Gardajärvelle sopivan mittainen vähän yli 200km:n reitti ja yöpyä varsin tasokkaassa hotellissa pari sataa metriä järven pinanan yläpuolella.
Tämmöistä reissua suunnitellessa aika kuluu kotosalla mukavasti ja pää saa sopivaa vastapainoa työasioista aiheutuvalle lievähkölle stressille!
Kun tässä nyt suunnittelee ensi kesäksi reissua Alpeille niin pitää oikein pohtia näitä vaihtoehtoja että mitä kautta sinne ajetaan (tai ajetaan takaisin)? Karkeasti jaoteltuna vaihtoehtoja on 3:
1) Baltian läpi 2) Ruotsin läpi 3) Laivalla Saksaan
Jokaisessa näissä on tietenkin omat hyvät ja huonot puolensa. Jokainen voi halutessaan olla kanssani eri mieltä mutta tässäpä omat ajatukseni reiteistä.
1) Baltian läpi
Hyvät puolet: lyhyt laivamatka, halvin vaihtoehto, paljon nähtävää matkan varrella, maisemat ja näkymät erilaisia kuin muualla Euroopassa, halvat hinnat, ei autobahnaa Saksassa
Huonot puolet: tylsät tiet (ei mutkapätkiä vaikka kuinka yrittää etsiä!), teiden kunto ja paljon tietöitä (?), Puolasta ei monikaan tykkää, eniten kilometrejä mp:ään —
Silti tätä vaihtoehtoa voi suositella varsinkin sellaisille matkaanlähtijöille jotka ei aikaisemmin ole ajaneet Baltiassa tai Puolassa! Syyksi riittää se kuinka erilaista se maisema ja kulttuuri on!
2) Ruotsin läpi
Hyvät Puolet: ei liian pitkä laivamatka, Ruotsissa hyväkuntoiset tiet ja paljon mutkapätkää, pääsee 2:lla eri lautalla suoraan Saksaan eli Tanskan kautta ei tarvitse mennä
Huonot puolet: pitää mennä lauttaan 2 kertaa ellei aja Tanskan kautta, Tanskan kautta ajettuna tulee melko kalliiksi (Ison Beltin silta), Saksassa on melko pakosti autobahnaa —
Tämä on itselle mieluisin reitti varsinkin sen takia että Ruotsista löytyy todella paljon hyviä mutkateitä, hyväkuntoista asfalttia ja monia eri reittivaihtoehtoja.
3) Laivalla Saksaan
Hyvät puolet: “olet heti siellä mihin halusit!”, Saksasta löytyy paljon nähtävää (pikkukaupunkeja, maalaiskyliä, autobahnaa, moottoriratoja…), todella laaja reittivalikoima eli voit ajaa Alpeille miten haluat, vähiten kilometrejä mp:ään
Huonot puolet: liian pitkä laivamatka (n. 1,5 vrk laivassa missä ei ole mitään tekemistä… melkein rankkaa), kallista (halvemmalla pääsee siis ajamalla), Saksassa melko pakosti autobahnaa —
Tämä on ilmeisesti se suosituin vaihtoehto! Meno-Paluu laivalla ei silti ole mielestäni suositeltava, niin paljon nähtävää tai ajettavaa on sekä Baltiassa että Ruotsissa. Jokainen saa toki valita itselleen mieleisen vaihtoehton. Me olemme päätymässä vaihtoehtoon ajamalla Ruotsin kautta ja laivalla Saksasta Suomeen takaisinpäin tullessa.
Edit: Joulun tienoilla tuli esille myös se että pyörät menisi Rahdin mukana Italiaan, maksaa n. 400€/ mp, tähän tulee sitten vielä se lentolippu päälle. Säästää aikaa ja myös rahaa!
Go - Za 