GoZa Mite

Näin mentiin tänään!
Juhannusmajapaikastamme Himangan Sautinkarista pääsimme poistumaan n. klo 12.20.
Ajoimme Hiekkasärkille lastaamaan loput tavarat autoon.
Melkein koko yö oli satanut ja se tarkoitti sitä että kamppeet painoivat varmaan tuplasti siihen verrattuna mitä kuivana! Ducaton takajousitus oli kovilla!

Tässä ko. Ducato johon olimme teipanneet muutaman numeron kertomaan ohikulkijoille kuinka korkea hyppypaikka oli kyseessä.
Auto oli pakattu 14 aikoihin ja pojat lähtivät ajelemaan kohti etelää ja minä mopollani kohti pohjoista. Reittini kulki Kalajoen, Alavieskan, Oulaisten, Rantsilan, Tyrnävän, Muhoksen, Ylikiimingin ja Pudasjärven kautta Ranualle. Reitin olin piirtänyt Rovaniemelle asti, mutta Pudasjärvellä päätin jäädä Ranualle yöksi. Matkaa kertyi yli 423 kilometriä.
Matkalle osui jopa hieman mutkatietä! Ensin Oulaisten pohjoispuolelta tieltä 86 käännyin tielle 8042 kohti Alpuaa. Se tie oli käytännössä 2 kpl 5km pituista suoraa, eli älyttömän tylsä!
Mutta sitten Alpuassa ensin vasemmalle tielle 88 ja heti siitä oikealle tielle 8043 joka olikin sitten aivan toisenlainen! Kartalla se ei näytä kummoiselta, mutta ehdottomasti suositeltava pätkä jatkuen aina Rankisen ja Luohuan kautta tielle 807. Jos pyörit sielläpäin niin käy tsekkaamassa!
4-tieltä kun käännyin oikealle Tyrnävälle ja siitä edelleen Muhokselle, Ylikiiminkiin ja Pudasjärvelle alkoivat maisemat vähitellen muuttumaan silmää hiveleviksi. Ensimmäisen Poron bongasin jossain Ylikiimingin pohjoispuolella. Sade oli loppunut, tiet olivat kuivia ja viimeistään Pudasjärven ABC:llä totesin että tästähän tulee aivan mieletön ilta! Lämpötila oli yli 20 astetta ja taivas oli lähes pilvetön.
ABC:lla tsekkasin myös Ranuan majoitusmahdollisuuksia kännykällä netistä ja aivan summan mutikassa löydetty Rantamökit Pernu osoittautui tyrmääväksi valinnaksi!
Viihtyisä pikkumökki sijaitsi Simonjärven rannalla 37 kilometriä Ranualta Kemijärvelle päin. Mökissä on perusvarustus mutta kodikkuus aivan eriluokkaa kuin leirintäalueiden mökeissä. Lisäksi rannassa on erillinen kelohirsisauna jonka löylyt olivat toisaalta pehmeän miellyttävät mutta toisaalta taas tyrmäävän kipakat! Järvessä on hiekkapohja ja veden lämpötila taisi olla siinä 14 astetta.

Yöllä taidan mennä vielä tuonne rantaan ihmettelemään auringonlaskua ja/tai nousua. Aivoni, mieleni ja sieluni lepäävät!

Herääminen n. 9 tunnin unien jälkeen oli autuaallista. Laskeuduin rauhassa alas tuolta nukkumaparvelta enkä miettinyt pätkääkään sitä mitä pitäisi tehdä tänään.
Parissa tunnissa aamiaisleipää mutustellessa ja netissä surffaillessa vähitellen selkeni että ainakin pitäisi kaupassa käydä hakemassa ruokaa ja juomaa.
Sadekin loppui vähitellen joten 11:sta jälkeen puin ajokamat päälle ja suuntasin kohti uusia teitä.
Ajoreittini oli tämmöinen ja löytyihän sieltä se sorapätkäkin joka oli sateen jälkeen melkoista muljuvaa mutavelliä.
Pyörä likaantui melko rapaiseksi ja päätinkin ajella Kokkolaan pesemään pyörää. Ensimmäinen paikka josta kysyin pesua ei osannut juurikaan neuvoa missä saisin sen tehtyä. Etsin netistä pari vaihtoehtoa joita en etsimällä löytänyt ja yksi firma oli lomalla. Menin sitten Biltemaan hakemaan pesuvälineet ja pesen pyöräni illan aikana tässä mökin edessä.
Pojatkin soitteli etelästä ja meinaavat lähteä ajelemaan kohti Kalajokea ja tulevat ilmeisesti tänne yöllä nukkumaan.

Näin ajeltiin tänään.
Yritin löytää reittejä tässä rannikolla niin ettei tarvitsisi ajella tuota valtatie 8:aa. Hyvinhän niitä löytyikin.
Aluksi sieltä Maalahdesta pääsi Sundomin kautta Vaasaan. Piti siinä sivussa tsekata millaisia mutkia tarjosi Sundom – Sulva välinen tieosuus, ja kannattihan se tsekata!
Sundomista Vaasaan ajeltiin Vaskiluodon kautta, kumma ettei ole aikaisemmin tajunnut että tommonenkin tie on olemassa.
Vaasassa käväsin pankissa laittamassa liiat rahat lompakosta tilille (Heh!).
Vaasan jälkeen vt 8:aa piti ajella parikymmentä kilometriä (äyx!). Mutta sitten käännyin Maksamaata kohti. Saariston mukavia mutkia oli luvassa monta ja taas monta kilometria. Maksamaan jälkeen tuli saari nimeltä Kvimo (?) ja sen jälkeen Ulot (?), mutkapätkät päättyivät Karvat -nimiseen kylään (!!!!!).
Oravaisten jälkeen pääsi kääntymään vt 8:lta taas pois. Munsalan kautta Uusikaarlepyyhyn ja sieltä edelleen Pietarsaareen.
Uusikaarlepyyssä en ollutkaan ennen käynyt ja tulipa tsekattua kaupungin vesitorni joka on myös näkötorni ja kahvila.

Hissillä pääsi mukavasti ylös ja “sisäänpääsymaksu” oli naurettavat 50snt.
Pietarsaaressa käväsin syömässä kiinalaisessa buffet-lounaan. Olipahan älyttömän hyvä… hinta 8 juuroa.
Soittelin sieltä Ohtakarille ja kyselin mökkiä. Löytyihän sieltä! 2 tuntia myöhemmin olin Ohtakarilla mökissä tyytyväisen onnellisena…

——————————————————————-
Meinas just äsken sydän pysähtyä! Kännykkä sanoi sopimuksensa irti varoittamatta, eli pimeni totaalisesti. Ei auttanu laturi eikä nappien painelu.
Joku täältä kalastajakylästä lainas puhelintaan ja soitin Saunalahden asiakaspalveluun… odottelin aikani ja kokeilin taas puhelinta laturiin.
Ja kappas! Se alkoikin lataamaan…
Eli pääsin taas nettiin ja voin vastata niihin kymmeniin fanipuheluihin joita päivittäin tulee…

Näin ajettiin tänään. Lähdin aamulla melko aikaisin Siikaisista kun ei ollut varmuutta tuosta sateesta. Ennusteen mukaan missä tahansa saattoi sataa milloin tahansa.
Pomarkkuun tuli ajettua sitä samaa tietä mitä kävin eilenkin ajelemassa. Leväsjoen eteläpuolella olikin aika paljon routavaurioita ja hiekkaisia kohtia mutta olihan se kokonaisuutena upea pätkä!
Yyteriin ja Reposaareen menevältä tieltä alkoi sitten päivän todellinen kohokohta!
Rantaa pitkin sai ajaa 80 kilsaa mielettömän upeaa suomalaista rannikkomaisemaa, mukavaa mutkaa ja valloittavia maalaiskyliä! Mieleen jäivät varsinkin Merikarvia ja Siipyy. Olen tehnyt hienon valinnan seuraavalle 2 päiväiselle TouRinkille kun tännepäin ajattelin tulla.
Mutta ei se loppunut siihen. Kristiinankaupungissa en ole käynyt aikaisemmin ja sehän oli aivan ihastuttava pikku puu-kaupunki! Käytännössä kaikki talot olivat puisia pientaloja samaan tapaan kuin Porvoossa, Raumalla tai Raahessa. Kaskinen oli myös hieno mutta siellä olin käynyt aikaisemminkin.
Kaskisilta ajoin Närpiöön ja tuli nähtyä ne kirkkotallit. Niitä oli aika älyttömän monta.

Närpiöstä jatkoin 673:sta kohti Vaasaa ja sitten alkoikin satamaan.
Kerkesin laittaa sadehousut jalkaan mutta Maalahdessa päätinkin jäädä samaan saunamökkiin missä olin vuonna 2009 (Lue)
Vettä tuli ja minua väsytti. Otin semmoset kevyet 4 tunnin päiväunet ja illalla kävin tutustumassa Maalahteen. Se oli nopeasti ajettu läpi.

Näin ajettiin tänään. Ihan mukavat vähän päälle 3-sataa kilsaa, ei kylläkään mitään ihmeellisiä mutkapätkiä.
Tauon pidin Keuruulla, missä seisoo 2 kirkkoa vierekkäin.
Salussärkällä, mistä ajettiin läpi 2 päiväisellä TouRinkilla.
Lyhyt pysähdys Seitsemisen kansallispuistossa ja sitten vähän matkan päässä Parkanossa tankkaus.
Lyhyt pysähdys myös Honkajoella missä juttelin parin h:n päälle puhuvan motoristin kanssa.
Ja viimeinen tauko Sammissa, missä rasvasin ketjut.
Yöpymistä olin ajatellut lähemmäs rannikkoa taikka Poria, mutta Siikaisista löytyi ihan mainio mökkikylä eli eteläpää,
josta sai pikkumökin 25 eurolla.
Kaupat olivat parin kilsan päässä ja se yks mieletön mutkapätkä ihan lähellä sekin (Siikainen – Pomarkku, tie 2600).
Piti käydä vähän sitäkin ajamassa, ja onhan se helkutin hieno pätkä, taitaa vielä parantua eteläänpäin mennessä!