(Lainattu Hannu Sokala/ Taloussanomat 6.8.2011)
Terveyteen ja siihen liittyviin uskomuksiin on myös olemassa totuus…
Väite 1:
Makeutusaineet tuottavat syöpää
Internetin keskustelupalstoilla “tiedetään” usein, että esimerkiksi aspartaami on vaarallista. Todellisuudessa keinotekoisten makeutusaineiden vaarallisuudesta ei ole mitään tieteellistä näyttöä.
Väite 2:
Likaisinta vessassa on ovenkahva
Monet yrittävät välttää koskettamasta ovenkahvoja tai wc-istuimia yleisissä vessoissa, koska he pitävät kahvoja ja istuinta niin likaisina. Tutkimuksessa on kuitenkin osoitettu, että istuimet ja kahvat ovat vessojen puhtaimmat kohdat, koska niitä pestään jatkuvasti.
Hanat ja lavuaarit ovat kahvoja likaisempia, koska ihmiset pesevät kätensä vasta kosketettuaan niitä. Kaikkein likaisinta vessoissa ovat lattiat, joten salkun tai kassin laskeminen lattialle on melkoisen huono idea.
Näitä ei pestä koskaan, vaikka ihmiset koskettavat niitä jatkuvasti: hissinnappi, ostoskärry, raha-automaattien näppäimet, hotelli-tv:n kaukosäädin.
Väite 3:
Kylmä tekee sairaaksi
– Pue lisää ylle, tai kylmetyt! Tämä lienee kaikkein yleisin terveysohje, jonka jokainen meistä on saanut.
Oleilu kylmässä ulkoilmassa vähissä vaatteissa ei kuitenkaan aiheuta nuhakuumetta (“flunssaa”) tai influenssaa. Nuhakuumeen aiheuttaa yleisimmin rinovirus, eiväkä kylmä ilma tai kylmettyminen vaikuta viruksen tarttumiseen tai nuhakuumeen puhkeamiseen millään tavalla.
Aaron Carrollin ja Rachel Vreemanin mukaan sekin on myytti, että hatun tai pipon pito estäisi nuhakuumeen. Tavallisen flunssan aihettaa rinovirus, eikä pipo vaikuta asiaan.
Väite 4:
Influenssa on vain paha nuhakuume
Nuhakuumeen syinä ovat useimmin rinovirukset (30–50 prosenttia tapauksista) ja koronavirukset (10–15 prosenttia). Influenssa on pahempi sairaus, ja sen syynä on aina influenssavirus.
Siinä missä nuhakuume (“flunssa”) on yleensä harmiton – vaikkakin kiusallinen – influenssa voi olla hyvinkin vaarallinen. Influenssa tappaa vuosittain kaikkiaan jopa puoli miljoonaa ihmistä.
Nuhakuumeeseen ei ole lääkettä, mutta influenssaan on. Influenssalääkkeet tosin toimivat vain, jos niitä otetaan taudin ensimmäisenä tai toisena päivänä. Carroll ja Vreeman kehottavatkin kaikkia ottamaan influenssarokotteen, joka estää influenssan puhkeamisen.
Väite 5:
Lentokoneessa tulee kipeäksi
Yksi sitkeistä uskomuksista liittyy lentokonematkustamiseen. Kukapa ei olisi kuullut väitettä, jonka mukaan lentokoneessa tulee kipeäksi, koska tuuletus kierrättää koneessa samaa ilmaa uudelleen ja uudelleen, ja ilma sisältää matkustajista lähteneitä pöpöjä.
Tutkimukset osoittavat, että lentomatkustaminen ei ole sairastumiselle sen suurempi riski kuin saman ajan vietto junassa, bussissa, toimistossa tai ostoskeskuksessa.
Lentokoneessa sisäilma voi itse asiassa olla jopa puhtaampaa kuin vaikka toimistossa. Lentokoneen ilma otetaan yleensä ulkoilmasta, joka sisältää kilometrien korkeudessa hyvin vähän bakteereita tai viruksia. Tuloilman lämmitys ja kompressointi todennäköisesti tappavat loputkin pöpöt, Carroll ja Vreeman kirjoittavat.
Jos mukana on esimerkiksi yskiviä ihmisiä, koneessa kiertävään ilmaan voi tulla mukaan pöpöjä, mutta riski on hyvin pieni. Matkustajakoneissa käytetään nykyisin hyvin tehokkaita suodattimia, jotka poimivat ilmasta bakteereja ja jopa viruksia.
Väite 6:
Amalgaamipaikat myrkyttävät elimistön
Amalgaami on hampaiden paikkauksessa käytettävä metalliseos, jossa on yleensä elohopeaa, hopeaa, kuparia ja tinaa. Laajalle levinneen uskomuksen mukaan paikkojen sisältämä elohopea myrkyttää elimistöä.
Tämä ei Carrollin ja Vreemanin mukaan pidä paikkaansa. Elohopea ei ole hyväksi ihmiselle, mutta tästä ei suoraan seuraa, että amalgaamipaikat ovat vaarallisia.
Amalgaamipaikkojen elohopea ei ole samaa elohopeaa kuin esimerkiksi kaloista löytyvä orgaaninen metyylielohopea. Metyyliversio on ympäristömyrkky, joka imeytyy elimistöön.
Amalgaamipaikkojen aiheuttamista haitallisista terveysvaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.
Väite 7:
Maitolasi auttaa nukahtamaan
Lämmintä maitoa on tarjottu nukahtamisvaikeuksiin jo satojen vuosien ajan. Tieteellisissä tutkimuksissa maidon tehoa ei ole pystytty todistamaan.
Jos maitoa käyttävä henkilö on sitä mieltä, että maito auttaa, kyse voi olla yksinkertaisesta psykologiasta. Jos uskoo vahvasti siihen, että maito auttaa nukahtamaan, maito ja nukahtaminen voivat liittyä omassa mielessä niin vahvasti toisiinsa, että maito tekee uneliaaksi.
Väite 8:
Kallista päätä taakse, jos nenästä tulee verta
Ohje on paitsi väärä, myös vaarallinen. Pään kallistaminen taaksepäin voi johtaa siihen, että verta valuu nieluun, mikä aiheuttaa tukehtumisvaaran.
Voi myös kysyä, miten ihmeessä pään kallistus taaksepäin voisi lopettaa verenvuodon nenästä.
Nenäverenvuotoa kannattaa sen sijaan hillitä pitämällä pää sydämen yläpuolella, puristamalla vuotavaa sierainta ja istumalla etukumarassa, joka estää veren pääsyn nieluun.
Väite 9:
Löyly poistaa myrkkyjä elimistöstä
Suomalaisten on vaikea niellä, että tämäkin uskomus on pelkkä myytti.
Carroll ja Vreeman muistuttavat, että hikoilu ei ole se mekanismi, jolla myrkyt poistuvat elimistöstä. Vaikka elimistöstä poistuu hikoillessa pieniä määriä kivennäisaineita ja hivenaineita, hikoilun päätehtävä on viilentää kehoa.
Hikoilun sijaan keholla on muita hyviä menetelmiä myrkkyjen poistamiseksi: maksa, munuaiset ja koko ruuansulatusjärjestelmä.
Väite 10:
Pesusieni pitää keittiön ja vessan puhtaana
Pesusieniin ei pitäisi luottaa liikaa. Pesusieni kerää itseensä pöpöjä, kun sillä pyyhkii. Ennen pitkää pesusieni alkaa levittää niitä. Carrollin ja Vreemanin mukaan wc-istuimet saattavat olla pesusieniä puhtaampia.
Pesusieniä pitäisi siis vaihtaa usein. Toinen vaihtoehto on laittaa sieni mikroaaltouuniin, joka tuhoaa kahdessa minuutissa 99 prosenttia sienen pöpöistä.
Väite 11:
C-vitamiini estää flunssan
C-vitamiinia on tutkittu paljon. Tutkimusten viesti on selvä: c-vitamiini ei estä sairastumista nuhakuumeeseen (flunssaan).
C-vitamiini ei tapa nuhakuumetta aiheuttavia viruksia.
Väite 12:
Haava paranee nopeammin ilman laastaria
Tähänkin “totuuteen” törmää usein: haava parantuu nopeammin, jos laastarin poistaa yöksi.
Todellisuudessa iho paranee itsekseen kasvattamalla uusia soluja haavan molemmilta puolilta. Solut kasvavat ja lisääntyvät paremmin kosteassa kuin kuivassa. Laastari auttaa pitämään haavan kosteana.
Väite 13:
Ennen kuntoilua pitää venytellä
Venyttelyä pidetään yleisesti välttämättömänä. Carroll ja Vreeman kumoavat tämänkin uskomuksen: tieteellisessä kirjallisuudessa on hyvää näyttöä siitä, että venyttely ei vähennä mahdollisuutta loukkaantua kuntoillessa tai urheillessa.
